Galleriaa ja varsinaisia kotisivuja onkin päivitelty tässä ajan mittaan, blogi on taas jäänyt vähemmälle huomiolle.. Miten voikin olla näin pirun vaikeaa saada päivitettyä kaikkia tasapuolisesti?!

Kameraani tuli ryhmiksessä 9.8. kuvatessani yllättäen toimintahäiriö, joten kamera lähti huoltoon heti seuraavalla viikolla.. Olin juuri kertonut kaverille, että en saisi kameraa täksi viikonlopuksi (kleinierkkari) vaan kuulemma aikaisintaan ensi viikolla ja eikös sieltä sitten heti jutun lopetettuani soiteta, että kamera on haettavissa postista perjantaina! Edes paluu takaisin kemian tunnille ei saanut iloista virnistystä katoamaan naamalta! :D

Oli mahtavaa saada kamera taas takaisin. Kolmisen viikkoa ilman kameraa on ollut lievästi sanottuna outoa.. Enpä ehtinyt uudella putkellakaan paljon kuvata, kun heti seuraavana viikonloppuna kamera tosiaan päätti sanoa itsensä irti. Uusia kuvia pojista siis taas lähiaikoina luvassa!

Huomenna siis lähdetään Robinin kanssa Helsinkiin Hesperian puistoon, kleinierkkariin. Rops ei ole menossa kehään, otan sen mukaan vaan treffaamaan sukulaisia ja muita koiratuttavia. Kehissä R-herraa ei tulla edelleenkään näkemään vielä vähään aikaan, vika serti saa luvan odottaa vielä metsästystään.

Luvattu sateita koko huomispäivälle.. Tai noh, ainakin juuri näyttelyn ajaksi. Turkkirodut onkin aina niin edukseen litimärkinä.. Mmmm, mahtaa olla komeaturkkisia saksalaisia huomenna kuvattavana ;) Täytynee toivoa, että sääennusteet on vaan taas kerran väärässä ja huomenna vaan enintään pisartelisi!

Ja kun vielä muistan, niin ollaan taas treenattu Robinin kanssa toko-liikkeitä ahkerammin (edelleen kotosalla). Hyvin on poika edistynyt. Luoksetulossa hakee jo hyvin oikean paikan, mitä nyt itse alan aina vähän kädellä ohjaamaan vaistomaisesti (pitäisi ohjaajaakin vähän kouluttaa!), mutta en onneksi enää aina. Paikalla makuussa ja luoksetulossa pysyy loistavasti paikallaan, vaikka on siinä esim. Leevi vieressä säheltämässä. Nykyään poikkeli pysyy paikallaan pari, kolme minuuttia palkkaamatta.

Liikkeestä seisomista olen ottanut pari kertaa, mitä ollaan treenattu tosi vähän. Ollaan pitäydytty enemmän noissa perusjutuissa tähän asti. Hassua tässä seisomaan jäämisessä on, että Robin ei jää "paikka" -käskystä, vaan jää seisomaan vasta kuullessaan "seis". Mietin vaan, että olenko opettanut sen "seis" -käskyn ilman että olen itse edes tajunnut? Sanonut "seis" aina jossain tietyssä tilanteessa? Tai sitten Robin vaan luulee mun sanovan "seiso", koska senhän poika osasi jo 2-3 kuukauden iässä ilman namia - ensimmäisiä pojan oppimia käskyjä nimittäin. :)

Seuraamista ollaan edelleen treenailtu aina tilaisuuden tullen pienissä erissä, eikä poika jättäydykään enää niin helposti taakse, vaan pysyy jo tiiviimmin vierellä. "Lilliputin" kanssa tiivis seuraaminen ja sen opettaminen vaatii kyllä tosi paljon malttia ja pitkäjänteisyyttä ohjaajalta, jos ei ole pennusta asti asiaa tahkottu säännöllisesti, niin kuin meidän tapauksessa (en ajatellut että Robinin kanssa alettaisiin treenaamaan tokoa). Pieni koira jättäytyy niin paljon helpompi taakse, varoo enemmän askeleitaan ulkona (monttuja, isompia kiviä jne. jne.).. Näin ainakin meillä. Mutta ainakin riittää mitä treenata! :D